Kaivaminen on yksi mäyräkoirien suosikkipuuha. Kuoppia voi kaivaa maahan, mutta vielä makoisampaa on kuoputtaa puiden juuria. Pihan vanhat lehmukset ovat mieluisia kohteita, koska siellä on monenlaisia pieneliöitä, linnunpesistä pudonneita höyheniä, oravien hylkäämiä kävynrankoja, edellisvuosien lehtiä ja oksanpätkiä. Mutta parasta ovat puiden lahoavat sisukset, joita ruopimalla voi löytää mitä tahansa.
Vahtipojista Lasse on se, joka eniten viihtyy puunrungoissa. Lasse antaa kirjaimellisesti juurihoitoa puuvanhuksille. Ylväiden puiden kanssa on myös syytä olla varovainen. Kovat tuulet voivat koitua puiden kohtaloksi erityisesti, jos sisukset alkavat olla kovin pehmenneitä.
Riskinä on myös palasten juuttuminen yli-innokkaan kaivurin kurkkuun. Lasse on jo useaan otteeseen pelastettu pinteestä ensiapukursseilla opituilla taidoilla: koira kainaloon ylösalaisin ja vierasesine varovasti sormilla ulos. Tämän jälkeen potilas on kirmannut täyttä laukkaa jatkamaan puuhiaan! Operaatio on onneksi toiminut hyvin ja toivottavasti myös jatkossa toimii – tukehtumiseen kun ei montaa hetkeä tarvita.
Kaivamiseen liittyy myös eräs tarina, jonka mukaan perheessä oli kaksi mäyräkoiraa, jotka kumpikin tykkäsivät kaivaa luolia puun molemmin puolin. Ne onnistuivat kaivamaan käytävät yhteen ja siten pilasivat puun elinmahdollisuudet ja niinpä puu lopulta kaatui. Kukaan ei tarinan mukaan jäänyt alle. Totta tai ei, liikaa ei kannata kaivautua lahojen jännittävään maailmaan. Sitä paitsi mäyräkoiran kanssa on oltava silmät selässä eikä valvonta saa herpaantua hetkeksikään. Aika haasteellinen nelijalkainen!
