Pitkästä aikaa kierrettiin hevostallin lenkki. Siinä mukava reitti kulkee vaihtelevassa maastossa ja mielenkiintoisissa paikoissa. Reilun tunnin reissu on kesäkuumassa mahdoton tehtävä, mutta tämän päivän puolipilvisessä säässä meno maistui mukavalta.
Alkuun kipitetään vilkkaan autotien laitaa – pitää olla tosi tarkkana ja kyllä hihna onkin kireällä! Sitten kiivetään pientä polkua metsikköön, jossa kavutaan kaatuneiden puiden ylitse ja tuoksutellaan ihania metsän tuoksuja. Tämän jälkeen palaamme pienemmän autotien pientareille. Ohitamme isot hevostallit ja usein vastaan onkin marssinut hevosia isoja ja pieniä ratsastajia selässään.
Matka jatkuu Espoon kartanon 
vanhoille silloille. Qvarnbron-sillan alla virtaava koski on uhkaava, sillä siltalankkujen raoista näkyy alhaalla vaahtoava vesiputous. Siitä pitää pinkaista nopeasti eteenpäin. Tämän jälkeen tulemme reitin hauskimpaan paikkaan. Nimittäin pauhaava vesiputous tyyntyy matalaksi joeksi, jonne voi matalajalkainenkin reissumies tallustella vilvoittelemaan ja juomaan raikasta vettä. Täällä tapasimme myös 13-vuotiaan Lapinkoiratytön, jonka kanssa Lasse kaveerasi välittömästi ja jäi muusta porukasta jälkeen.
Loppumatkan lönköttelimme viljapellon laitaa. Kuumuus oli vienyt voimia, mutta uutta virtaa löytyi jäljestyskoiran nenän havaittua edellä pinkovan jäniksen. Pitkäkorvan kadottua peltoon tulimme kotiin rivakkaa vauhtia. Iltapalan jälkeen olikin hyvä mennä nukkumaan.
Vastaa