Vahtipoikien juhannustervehdys

Vahtipoikien_juhannus1Vahtipoikien tämän kesän toinen mökkikeikka ajoittuu juhannukseen. Jännittävää, sillä silloinhan on päivä pisimmillään ja kesäyö täynnä taikoja. Tosin tänä vuonna helteet alkoivat varhain keväällä eikä lämpöä näyttänyt riittävän enää juhannukseen – harmi. Mutta lähteminen on aina jännittävää ja perillepääsy mukavaa.

Hirsimökin viileys ei Juhannuspojat_mokillapoikia haittaa, kunhan vaan joku huolehtii lämmityksestä. Liedessä ja takassa on syytä pitää tulta kaiken aikaa. Lämpöä odotellessa voi vaikka kääriytyä filttiin. Iltaa odotellessa voi ottaa vaikka pienet päikkärit, että sitten jaksaa vahtia grilliä ja yötä myöten herkuttelevia ihmisiä.

Intressit joka makuun

Onnin turkoosi pallo hävisi syksyllä, mutta löytyi keväällä. Siltä varalta, että pallo taas vierii näkymättömiin, on autoon varattu peräti kaksi tuliterää Cyper ball -palloa. Vihreä jätettiin kotiin, koska sitä ei ruohikosta löydä edes Onni! Ihmisseurueen on kuitenkin syytä varautua tuntikausien pallotteluun, sillä nyt on sen aika. Pallopojan mielestä aina on oikea aika pelata.

Tore ottaa mökillä rauhallisesti eikä huuda ja melskaa kuten kaupungissa. Tuulen humina korkeissa petäjissä ja koivuissa kesyttää kovimmankin Kallion kundin. Lintujen lentelyä ja metsän elämää on mukava seurata kuistilla pötkötellen. Taitaa pojassa olla lintubongarin vikaa?

Lasse vahtii tarkkana keittiötä. Eihän koskaan voi tietää millaisia välipaloja putoaa. Erityisen mielenkiintoinen on lattiasta avautuva luukku ”kylmäkellariin”. Ruuan kerjääminen onkin Lassen lempparia. Kuoppien kaivaminen ja kävelylenkit metsäteillä ovat kaikkien vahtipoikien mieleen.

Jostain syystä saunominen ei ole vahtipoikien juttu. Kukaan ei ole kiinnostunut kuumasta ja kummallisesta huoneesta vaikka lämmitysvaiheessa uteliaina tulevatkin ihmettelemään moista puuhaa. Kuuleman mukaan mäyräkoirat tapaavat olla saunan ystäviä. Vahtipoikia ei sauna kuitenkaan liiemmin kiinnosta.

Lasse oli nuorempana erittäin innokas uimari, mutta villitys on iän myötä jäänyt. Onnin uintia alettiin rajoittaa vuosia sitten, kun kuono suuntasi vesilintujen perään kohti järvenselkää. Siinä ei auttanut kuin vaatteet päällä rynnistää perään ja hakea ukko maihin. Kaikki osaavat todistetusti uida – ilmeisesti koiraa.

Vahtipojat jatkavat juhannuksen viettoa ja toivottavat kaikille kamuille iloista mittumaaria!

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *